Vaskuliitti ja silmä

Vasculitis UK järjestö kiittää tämän artikkelin tiedoista silmäsairauksien erikoislääkäri Catherine Gulyä, Bristolin silmäsairaala.

Vaskuliitti voi vaikuttaa silmän eri osiin. Joillakin potilailla vaskuliitti aiheuttaa lievän tulehduksen, joka ei vaikuta näkökykyyn ja toisilla taas oireet ovat vakavammat ja voivat myös heikentää näköä. Silmätulehduksia koskevan tiedon lisääntyessä on tullut ilmeiseksi että silmän vaskuliitin hoidossa voidaan käyttää samoja hoitomuotoja kuin mitä käytetään muualla kehossa ilmenevien vaskuliittien hoidossa. Tässä artikkelissa kuvataan miten eri vaskuliitit vaikuttavat silmiin.

Miten silmien vaskuliitti diagnosoidaan?

Silmien vaskuliitin diagnoosin tekee yleensä silmälääkäri. Tutkimuksessa käytetään rakovalomikroskooppia, jolla saadaan silmästä suurennettu kuva. Pupillia laajentavilla silmätippoja käyttämällä pystytään tarkastelemaan silmänpohjaa.

Silmätutkimuksessa pystytään määrittämään, missä silmän osassa tulehdus on, mutta sen avulla ei voida määrittää tulehduksen aiheuttajaa. Syyn selvittämiseksi voidaan tehdä muita tutkimuksia, kuten verikokeita.  Tulehdusarvojen (CRP, lasko ja plasman viskositeetti) mittausta voidaan käyttää jättisoluarteriitin diagnosoinnissa ja seurannassa. Magneetti- ja tietokonekerroskuvantamista voidaan käyttää silmän takaosan tulehduksen diagnosointiin. Joissain tapauksissa vaskuliitin oireita tutkitaan ottamalla koepala silmästä tai sen ympärillä olevasta kudoksesta laboratoriotutkimuksia varten. Jättisoluarteriitin diagnosoinnissa otetaan koepala ohimovaltimosta.

Mitä vaskuliitti aiheuttaa silmässä?

Jättisoluarteriitti voi aiheuttaa näköhermosairauden yhdessä tai molemmissa silmissä. Tällöin näköhermoon johtavat verisuonet tulehtuvat ja tulehduksen johdosta näköhermon toiminta häiriintyy. Näköhermo kulkee silmästä aivoihin.

Potilailla, joilla on jättisoluarteriitin aiheuttama näköhermosairaus, tavataan pysyvää tai ohimenevää näön heikkenemistä, joka voi esiintyä joko vain toisessa tai molemmissa silmissä. Sairauteen liittyy usein päänsärkyä ja jos leuan verisuonisto on tulehtunut, potilailla voi olla kipua myös syödessä. Steroidihoidon nopea aloitus yleensä auttaa näön heikkenemiseen, mutta mikäli näköhermo on jo vaurioitunut, näön heikkeneminen voi olla pysyvää. Jättisoluarteriitti voi myös vaikeuttaa verkkokalvon verisuonten verensaantia tai aiheuttaa kaksoisnäköä.

ANCA-vaskuliitit (granulomatoottinen polyangiitti ent. Wegenerin granulomatoosi ja mikroskooppinen polyangiitti) ja polyarteritis nodosa voivat aiheuttaa muutoksia missä tahansa silmän eri osissa. Tyypillisimpiä oireita ovat silmien punoitus ja kipu. Potilailla voi esiintyä myös valonarkuutta.

http://www.vasculitis.org.uk/content/images/scleritis-in-a-patient-with-WG.jpg

Jotkut silmän tulehdustilat ovat lieviä, eivätkä vaikuta näkökykyyn. Esim. kovakalvon pintaosan tulehdus (episkleriitti) voi aiheuttaa silmän punoitusta ja ärsytystä. Toiset tulehdukset ovat vakavampia ja voivat hoitamattomana vaikuttaa näkökykyyn. Tällaisia ovat esimerkiksi sarveiskalvon tulehdus (keratiitti), silmän sisäinen tulehdus (uveiitti) ja silmän kovakalvon sisempien osien tulehdus (skleriitti).  Varsinkin skleriitti aiheuttaa voimakasta kipua silmän alueella, mutta vastaa yleensä hoitoon hyvin.

Silmäkuopan alueen tulehduksessa oireina ovat kaksoiskuvat (kahtena näkeminen), silmäluomi saattaa olla normaalia ylempänä tai alempana tai silmä saattaa pullottaa normaalia ulompana. Jos tulehdus vaikuttaa näköhermoon, voi esiintyä näön sumentumista. Silmäkuopan alueen tulehduksia esiintyy useimmiten granulomatoottisen polyangiitin yhteydessä.

Silmätulehdukset ovat harvinaisia eosinofiilisen granulomatoottisen polyangniitin yhteydessä.
 

Mitä voin tehdä näköni turvaamiseksi?

Vaskuliittipotilaita kehotetaan ottamaan yhteyttä lääkäriin tai optikkoon aina jos havaitsee uusia silmiin tai näköön liittyviä oireita, varsinkin jos näkökyvyssä esiintyy muutoksia.

 

lähde: http://www.vasculitis.org.uk